Kissan FIV on yksi vakavimmista sairauksista, johon kissa voi sairastua. Sitä kutsutaan myös kissan AIDSiksi, koska se aiheuttaa aggressiivisia seurauksia kissan terveydelle, jotka muistuttavat HIV-viruksen vaikutusta ihmisillä. Kissan immuunikatovirus hyökkää pääasiassa kissan immuniteettia vastaan, jolloin se on alttiimpi sairastumaan vakaviin infektioihin. FIV:tä sairastavilla kissoilla voi olla elämänlaatu, mutta hoito on tärkeää.on kaksinkertaistettava niin kauan kuin hän elää.

Koska sitä pelätään niin paljon, tämän kissan taudin ympärillä on paljon väärää tietoa. Onko olemassa rokotetta, jolla voidaan ehkäistä kissojen FIV-tautia? Tarttuuko tauti ihmisiin? Onko se parannettavissa? Olemme keränneet tärkeimmät myytit ja totuudet kissojen FIV-taudista. Tutustu niihin seuraavassa artikkelissa!

1) Onko olemassa rokotetta kissan FIV:tä vastaan?

Myytti. Toisin kuin kissoille tarkoitettu V5-rokote, joka suojaa FeLV:ltä (kissojen leukemia), kissojen AIDSia vastaan ei ole rokotetta, ja ainoa tapa ehkäistä tautia on huolehtia lemmikkieläimen rutiinista. Karkulaisuuksien ja tuntemattomien kissojen kanssa kosketuksiin joutumisen välttäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta vältyttäisiin kosketukselta viruksen kanssa. Myös kissan vastustuskykyyn on kiinnitettävä huomiota: tarjottava laadukasta ruokavaliota ja tehtävä tarkastuksia.ovat usein asenteita, jotka auttavat pitämään eläimen vahvana ja terveenä.

2) Jokainen kissa voidaan testata FIV:n varalta.

Totta. On tärkeää, että jokainen kissa testataan FIV:n varalta, olipa kyseessä sitten tilanne, jossa kissa on ollut kosketuksissa toisen tuntemattoman kissan kanssa, tai sen jälkeen, kun se on adoptoinut lemmikkieläimen, jota ei ole vielä testattu. Myös kissanpennut tulisi testata, koska kissan immuunikatovirus voi siirtyä emolta kissanpennulle. Lisäksi karkaamistapauksissa testi on suositeltavaa tehdä pelastuksen jälkeen. Nämä toimenpiteet auttavat aavarhainen hoito FIV:tä vastaan.

3) AIDS kissassa tarttuu ihmiseen.

Myytti. Kissojen AIDS ei ole zoonoosi, mikä tarkoittaa, että kissan immuunikatoviruksen siirtyminen ihmiseen ei ole mahdollista. Tämä on yksi vaarallisimmista myyteistä, sillä se synnyttää väärää tietoa, huonoa kohtelua ja jopa myrkytystapauksia (mikä on ympäristörikos). Perhe voi elää rauhassa FIV-positiivisen kissan kanssa. Muiden tautien varalta tarvitaan kuitenkin huomiota.tarttuvat ihmisiin, kuten toksoplasmoosi ja sporotrichoosi.

4) FIV:tä sairastava kissa ei voi elää muiden kissojen kanssa.

Se riippuu. Yksi FIV:tä sairastava kissa voi elää muiden kissojen kanssa, kunhan huoltaja vastaa sarjan hoidosta. FIV:n tarttuminen tapahtuu syljen, tappelujen aikana tapahtuvien naarmujen ja puremien, virtsan ja ulosteiden välityksellä. Eli ihanteellista on, että positiivinen ja negatiivinen kissa eivät jaa samaa pentulaatikkoa ja ruokintalaatikkoa - jätä siis useita saatavilla ympäri taloa. Estä niitä olemastaaggressiivinen pelaaminen tai tappelu, jotta ei syntyisi vammoja, jotka johtavat saastumiseen.

Varotoimenpiteenä kannattaa yrittää leikata kissojen kynnet usein ja hakeutua kastraatioon, jotta kissan taistelutahto pysyy kurissa. FIV-virus säilyy elossa isännän ulkopuolella muutaman tunnin ajan, joten pidä ympäristö puhtaana ja pese pentulaatikot ja ruokintalaitteet kuumalla saippuavedellä.

5) Kissan FIV:tä ei ole parannuskeinoa.

Totta. Valitettavasti FIV:hen ei ole vieläkään parannuskeinoa, mutta on olemassa tukihoitoa. AIDSia sairastava kissa ja tämä virus hyökkäävät sen koko immuunijärjestelmään, joka on altis sairastumaan muihin infektioihin: pelkkä flunssa voi FIV:tä sairastavalla kissalla muodostua ongelmaksi ja johtaa jopa kuolemaan.

Positiivinen kissa tarvitsee jatkuvia käyntejä eläinlääkärillä ylläpitohoitoa varten, ja vain eläinlääkäri voi ennustaa ja hoitaa erilaisia FIV:n aiheuttamia tiloja. Hän voi myös suositella joitakin vitamiineja ja lisäravinteita kissan elimistön vahvistamiseksi.

6) AIDS-kissa ei elä pitkään

Se riippuu FIV-positiivisen eläimen elinajanodote riippuu paljon sen saamasta hoidosta, joten perusasioihin on kiinnitettävä vielä enemmän huomiota. Se, kuinka monta vuotta FIV-positiivinen kissa keskimäärin elää, liittyy tähän hoitoon ja sen saamaan asianmukaiseen tukihoitoon.

Yleensä FIV:tä sairastava kissa elää kymmenen vuotta, ja tämä elinikä on itse asiassa lyhyempi kuin negatiivisilla kissoilla, jotka elävät yleensä noin 15 vuotta, jos ne kasvatetaan yksinomaan sisätiloissa (ulkokissojen elinajanodote on lyhyempi esimerkiksi autojen alle jäämisen, myrkytysten ja sairauksien vuoksi).

7) Kissa voi syntyä FIV:n kanssa.

Totta. Kissan FIV voi tarttua emolta kissanpennulle. Virus kehittyy istukassa tiineyden aikana, ja kissa syntyy FIV:n kanssa. Muita tartuntatapoja emolta vauvalle on synnytyksen yhteydessä, imetyksen aikana tai kun kissa puhdistaa kissanpennun nuolemalla, sillä virusta on syljessä.

8) Kaikki FIV:tä sairastavat kissat eivät oireile.

Totta. Kissojen FIV on hiljainen tauti, joka jakautuu useisiin vaiheisiin. Ensimmäisen, lievimmän vaiheen aikana kissa voi olla oireeton tai sillä voi olla vain vähän oireita. Yleensä tauti ilmenee loppuvaiheessa, jolloin hoito on vaikeampaa, koska eläimen elimistö on jo heikentynyt.

9) Kissan aids on yleisempää sekarotuisilla kissoilla.

Myytti. Ei ole olemassa rotua, jolla olisi taipumusta FIV:hen. Kuka tahansa kissa voi sairastua tautiin, mutta tartunta on suurempi sekarotuisten kissojen keskuudessa, jotka elävät kadulla tai ovat kuuluisia syliä. Riippumatta kissan rodusta, ei ole suositeltavaa, että se ottaa syliä ilman huoltajan valvontaa, sillä katu on ympäristö täynnä riskejä, jossa on tappeluita tai tapaturmia ja jopa myrkytyksiä. FIV:n lisäksi tauteja, kuten FeLV, PIF ja PIF.Klamydioosit, joita pidetään vaarallisimpina kissatauteina, vaativat huomiota.